Tänään oli Nemin sterilointi. Hieman oli meikäläinen taas hermorauniona.. mutta hyvinhän se meni.. :)
Eläinlääkäri hieman ihmetteli kun Nemiin piti tuupata kaksi annosta unilääkettä. Ensimmäisen annoksen jälkeen käveltiin pitkään pihalla, ei mitään vaikutusta ja sisälle tullessa silmät oli ihan kirkkaat ja vauhti jatkui samana.. Sitten uusi annostus ja uusiksi pihalle, alkoihan se lopulta tehota!
Nemi sai leikkauksen jälkeen kaulurin ja automatka kotiin oli yhtä hulabaloota. Ihankuin takapaksissa olisi ollut villihärkä, sellainen huuto ja pukittelu koko matkan että hermo meinasi mennä.. :D Hyvä että auto pysyi tiellä sellaisesta meuhkaamisesta!
Ymmärrän kyllä että se kauluri on erittäin ahdistava, jonkun aikaa sitä pidin täällä kotona, kunnes luovutin.. Nemi ei suostunut istumaan eikä makaamaan sen kaulurin kanssa, jalatkin jo vapisi väsymyksestä kun on pari tuntia tönöttänyt huoneen nurkassa. Otettiin se pois että toinen pääsee nukkumaan.
Haava näytti oikein hyvältä, sopivasti mahamakkaroiden välissä piilossa. Uskon että se paranee nopeasti kun on niin paljon löysää nahkaa ettei se aukeile koko ajan (kuten Jadella). Pari viikkoa nyt rauhallista menoa jonka jälkeen katsotaan onko meillä enää Nemiä vai joku muu.. Miten se luonne siitä muuttuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti